Rikosten ja riitojen sovittelu

Sovittelu perustuu rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki). Rikosasioiden sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Kohtaamisen mahdollistavat koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammatillisen ohjauksen alaisina.

Sovittelussa uhri ja tekijä kohtaavat ja pääsevät käsittelemään rikosta
ja siitä aiheutuneita seurauksia heille sopivalla tavalla. Sovittelussa ei ratkaista asian rikosoikeudellista puolta, mutta sovittelu voi vaikuttaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen siten, että rangaistusta lievennetään tai rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan.

Aloitteen sovittelusta voi tehdä kumpi tahansa rikoksen osapuolista, alaikäisen vanhemmat, poliisi, syyttäjä, sosiaaliviranomainen tai muu viranomainen. Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan
tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, aloitteen voi tehdä vain
poliisi tai syyttäjäviranomainen.

Mitä sovitellaan?

Sovittelu on mahdollista rikoksissa joissa on uhri ja tekijä. Teon
pitää olla myönnetty. Sovittelutoimisto arvioi asian soveltuvuuden sovitteluun. Sovittelu on mahdollista myös alle 15-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Yleisemmin soviteltavia rikoksia ovat pahoinpitelyt, vahingonteot, varkaudet, näpistykset, ilkivalta.